Muusikko Mikko von Hertzen löysi itsensä sairastuttuaan
Mikko von Hertzen tietää täsmälleen, miten iso kolaus psoriasis-diagnoosi on nuoressa iässä. Nykyään hän on täysin sinut oman sairautensa kanssa ja näkee asiat valoisina. ”Uskallan väittää, että sairastuminen on ollut minulle jopa hyvä juttu, jonka myötä olen saanut uutta sisältöä elämääni”, Mikko toteaa.
Muusikko Mikko von Hertzen on yksi niistä 150 000 suomalaisesta, joiden elämään psoriasis eli tulehduksellinen ihosairaus tuli kutsumatta. Mikko sairastui psoriin samaan aikaan kuin suurin osa siihen sairastuukin: nuoressa iässä. Nuorelle aikuiselle oman kehon muutokset voivat aiheuttaa monenlaisia psyykkisiä koettelemuksia, ja 22-vuotiaalle Mikollekin isoin shokki oli se, että oma keho muuttuu yhtäkkiä.
– Minua pidettiin nuoruudessani aika komeana jätkänä. Kun yhtäkkiä iholleni ilmestyi nopeasti leviäviä läikkiä, oli se minulle iso kolaus. Rupesin pohtimaan muun muassa omaa minuuttani ja sitä, olenko minä itse sama asia kuin kehoni. Lopulta ymmärsin, että sairaus oli vain itse hyväksyttävä, sitten muutkaan ihmiset eivät kiinnitä siihen huomiota, Mikko muistelee nuoruuttaan.
Tylsä tyyppi ilman kaljaa
Mikko kävi sairastuttuaan läpi rankan henkisen prosessin, jonka aikana hän alkoi muun muassa kyseenalaistaa arvojaan, elämäänsä ja elämäntapojaan. Kolme vuotta sairastumisen jälkeen Mikko teki päätöksen jättää alkoholi kokonaan pois. Tupakat hän oli tumpannut jo aiemmin. Aluksi ystävien epäilevät ja ynseät kommentit ärsyttivät, mutta lopulta Mikko uskalsi olla rohkea ja tehdä omat valintansa muiden mielipiteistä huolimatta.
– Kaverit sanoivat aluksi, etten ole enää yhtä hauska tyyppi kuin olin muutaman kaljan juoneena. Alkoholinkäytön lopettaminen ei liittynyt pelkästään sairauteen, vaan koin, että olin muutenkin juonut oman osuuteni tässä elämässä. Mutta sairastuttuani opin kuuntelemaan kehoani ja sitä, mikä on minulle hyväksi. En halunnut enää tehdä asioita, jotka pahentavat oloani. Siirryin myös kasvisruokavalioon, ja vuodet ulkomailla auringossa helpottivat omalta osaltaan ihottuma-alueita.
Mikkoa auttoi sairastumisen hyväksymisessä aika ja läheisten tuki. Hän huomasi, että hyväksymisen jälkeen loppui myös stressi, joka pahensi sairautta.
– Kun joka päivä pelaa rasvapurkkien kanssa ja huolehtii koko kropan rasvauksesta sekä käy valohoidoissa silloin tällöin, alkaa sairaus olla osa omaa elämää ja arkipäivää.
Sairaus ei ole tabu
Nykyään Mikon psori on pisaramaista, ja se on pysynyt viime vuodet hyvin kurissa. Sitä tulee eniten jalkojen alueelle, toisinaan kynsiin ja päänahkaan. Mikko ei enää stressaa siitä, jos yön aikana iholla oleva sentin kokoinen läikkä on kolminkertaistunut.
– Kehotankin nuoria puhumaan psoriasiksesta, hakemaan vertaistukea ja yrittämään jonkinlaisen objektiivisen kuvan muodostamista pelkän subjektiivisen sijaan. Elämä ei todellakaan lopu diagnoosiin, ja kaikilla ihmisillä on omat, vaikkakin erilaiset ongelmat ennemmin tai myöhemmin, Mikko rohkaisee.
Nuorille psoriaatikoille tarjotaan paljon vertaistukea
Kun nuori sairastuu psoriasikseen, on se yleensä henkisesti kova paikka. Ihotautien erikoislääkäri Tarja Mälkösen mukaan nuoret psoriaatikot suhtautuvat melko erilailla ihollaan näkyviin läikkiin. Hyvin nuorena sairastuneet ovat yleensä paremmin sopeutuneita sairauteensa.
– Toiset eivät niinkään välitä ihottumasta, toisille taas yksikin läntti on isohko kriisi. Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa, että onneksi nuoret eivät liikaa mieti ulkonäköseikkoja, Mälkönen toteaa.
Psoriasikseen on tällä hetkellä saatavilla monenlaista hoitoa. Lievä psori talttuu yleensä lääkevoiteilla. Mikäli psoria esiintyy laajemmilla alueilla, otetaan lisäksi UVB-valohoitoja noin kahdesti vuodessa. Psoriasikseen on myös saatavilla suun kautta otettavia lääkkeitä, kaikista vaikeinta psoriasista hoidetaan biologisilla täsmähoidoilla. Ensiarvoisen tärkeää on sairauden diagnosointi.
– Joka viidennellä psoriaatikolla on myös nivelpsoria, jota esiintyy niveltulehduksina erityisesti raajojen pikkunivelissä. Lisäksi tiedetään, että erityisesti vaikea psoriasis lisää sairastumisriskiä sydän- ja verisuonitauteihin, metaboliseen oireyhtymään ja kakkostyypin diabetekseen. Potilaalle on tärkeää saada asianmukaista hoitoa, jossa huomioidaan myös riskitekijät.
Nuorille järjestetään myös ilmastohoitomatkoja, joilla saa paljon apua iho-oireisiin. Mälkönen kehottaa nuoria hakemaan myös vertaistukea. Liikkeelle voi lähteä vaikka Nuorten Psoriaatikoiden Nupson keskustelupalstalta.
– Nykyään on saatavilla paljon vertaistukea, josta on monelle hyötyä, koska tuntemuksiaan voi purkaa samassa tilanteessa olevien kanssa, ihotautien erikoislääkäri Tarja Mälkönen kertoo.
29.10.2011 vietetään Maailman psoriasispäivää.
Psoriasisliitto ry 25.10.2011 kello 10.00
Suora linkki | Tagit:
