Onnea etsimässä

Maailman onnellisimmat ihmiset asuvat Keski-Amerikassa, jos Maan Ystävien onnellisen planeetan indeksiin on uskominen.

Onnellisuuteen vaikuttaa kyseisen mittarin mukaan paitsi ihmisten itse arvioima tyytyväisyys elämään myös maan ekologinen jalanjälki ja kansalaisten keskimääräinen elinikä. Tällä mittarilla mitattuna maailman onnettomimpia ovat kaikista rikkaimmat ja köyhimmät valtiot. Tulosten mukaan korkea kulutustaso ei tuo onnea, vaan rahalla on merkitystä vain tiettyyn pisteeseen asti.

Senhän me suomalaiset jo tiesimmekin. Kun suomalaisilta kysyy, mikä tekee onnelliseksi, moni mainitsee perheen ja ystävät. Rikkaissa länsimaissa siis tunnetaan onnellisuuden lähde, mutta keinot sen tavoittelemiseksi ovat väärät.

Täällä ihmisen identiteetti rakentuu omaisuuden ympärille. Kulutusjuhla alkaa jo varhaislapsuudessa. Koululaisen pitää saada vähintään yhtä hyvä pyörä ja hienot vaatteet kuin kavereilla on. Muuten joutuu kiusatuksi.

Mainokset huutavat, että onnellinen nainen on se, joka näyttää vanhuksenakin nuorelta tytöltä ja mahtuu loppuelämänsä ajan 28-tuuman farkkuihin. Ihmiset elävät sitku-elämää. Sitä väittää tulevansa onnelliseksi, kun saa oman Toyotan. Ei se niin mene, sitten haluaakin Mersun.

Raha tuo onnea vain tiettyyn pisteeseen saakka, mutta rahan himosta on vaikea päästä eroon. Tutkimusten mukaan japanilaisten tyytyväisyys elämään on vähentynyt 1970-luvulta lähtien, vaikka maan bruttokansantuote on samaa vauhtia noussut. Itsemurha on nuorten kolmanneksi yleisin kuolinsyy vauraassa Pohjois-Amerikassa. Sama ongelma on huomattu Suomessa.

Kun kulissit ovat kunnossa, läheiset ovat jo kaikonneet ympäriltä. Rahan eteen pitää kilvoitella ja puurtaa niin paljon, ettei jää aikaa ihmissuhteille. Illat kuluvat kuntosaleilla peilikuvaa muokatessa länsimaiseen ihanteeseen mahtuvaksi. Elämästä tulee onnetonta suorittamista.

Minä aion nyt ottaa pienen askeleen kohti tyytyväisempää arkea. Edessä on muutosten kevät: muutto uudelle paikkakunnalle, uusi työ, uusien tuttavien hankkiminen, gradu… Kaiken tämän keskellä olen luvannut ahertaa vähemmän ja viettää enemmän aikaa tärkeiden ihmisten seurassa. Siitä syystä tämä jää viimeiseksi blogikirjoituksekseni. Toivottavasti lisääntyvä vapaa-aika näkyy positiivisesti myös iholla.

Onnellista kevättä kaikille!