Rakkaus on sokea myös psorille

Monia nuoria psoriaatikkoja tuntuu askarruttavan se, miten pahasta ihottumasta kärsivä voi löytää seurustelukumppanin itselleen. Miten voi näyttäytyä vähissä vaatteissa toisen edessä? Entä jos toista ällöttää?

Olen siinä mielessä aivan väärä ihminen vastaamaan näihin kysymyksiin, etten ole edes synkimpinä hetkinä ajatellut jääväni yksin psoriasiksen takia. Äidilläni on paha psori ja pikkuveljelläni vaikea atooppinen ihottuma, joten olen lapsesta lähtien nähnyt erilaisuutta. Nähnyt niin paljon, etten pidä ihottumaan mitenkään outona tai poikkeavana.

Oma asenne vaikuttaa siihen, miten toinen suhtautuu sairauteen. En kertonut nykyiselle poikaystävälleni ensimmäisillä enkä vielä toisillakaan treffeillämme psoristani. Itse asiassa olimme jo tapailleet tovin, kun hän totesi hilseilevän kyynärpääni tarvitsevan rasvaa. Silloin selitin, mitä ihottumaa kädessäni on. Poikaystäväni ei kauhistellut eikä yökännyt. Hänen reaktionsa oli, että ”juu, mä tiedän mitä se on. Mun papan parhaalla kaverilla on psori. Ne käyvät aina yhdessä etelässä.” Keskustelu oli siinä.

Nykyisin poikaystäväni suhtautuu hyvin yksioikoisesti sairauteeni silloin harvoin, kun hän huomaa sen. Olen selittänyt, että mielialan vaihtelut, kova stressi ja epäsäännölliset elämäntavat pahentavat ihoni tilaa. Niinpä hän saattaa huikata, että olet taas stressannut, jos ihottumaa on tullut lisää. Ihottumani ei ole missään nimessä olennainen osa päivittäistä, edes viikoittaista arkeamme. Jos suhteemme joskus päättyy, se ei varmasti johdu psorista.