Blogikirjoitukset ovat kunkin kirjoittajan omia ajatuksia. Psoria hoidetaan rasvoilla, valohoidolla, systeemisillä tai biologisilla lääkkeillä riippuen sairauden vaikeusasteesta.
Kristiinan blogi
Psoriasis on kasvattanut minua ihmisenä kovalla kädellä, mutta on se tuonut elämääni hyvääkin kuten työni ihotautien parissa. En ole antanut sairauden ottaa otetta elämästäni.
Kuka
Nimi: Kristiina Rautio
Ammatti: Terveydenhoitaja
Asuinpaikka: Oulu
Kategoriat
Ilo irti
Voin kertoa, että nyt on mieli korkealla ja olen itseeni tyytyväinen. Minua on puraissut Zumba-kärpänen ja oikein kunnolla. Koska liikuntaa kannattaa harrastaa pelkästään jo terveydellisistä syistä ja minun niveloireisen etenkin, päätin kokeilla Zumbaa alkuvuodesta. Se kolahti minuun heti täysillä. Ostin kausikortin ja jatkoin harrastusta. Olen todella innostunut kyseisestä liikuntalajista, jota voi kohdallani pitää pienenä ihmeenä.
En ole koskaan erityisemmin tykännyt mistään urheilulajista, vaikka aihetta olisi kyllä ollut. Lapsena tuli kesäisin uitua ja talvella hiihdettyä tosi paljon Eipä sitä maalla ollut muutakaan tekemistä ja tietokoneista ei oltu mitään vielä kuultukaan. Hiihtoinnostuskin tapettiin ainaisilla koulun järjestämillä hiihtokilpailuilla, sillä en ole koskaan ollut erityisen kilpailuhenkinen ihminen. Nyt olen perinyt pieneksi menneet sukset pojaltani ja siellä ne edelleen varaston hyllyllä odottavat hiihtäjäänsä.
Tätä nykyä käyn Zumbaamassa monta kertaa viikossa, aina kun vain mahdollista. Tein siinä alkuhuuman jälkeen myös ruokavaliomuutoksia ja olen saanut vähän painoakin alaspäin. Tämä on vaikuttanut minuun niin positiivisesti ja kokonaisvaltaisesti, että enpä olisi ikinä uskonut! Toivottavasti tämä sama meno jatkuu vielä pitkälle, eikä se vanha kaverini lorvikatarri vaan minuun enää iskisi.
Suora linkki | Tagit: niveloireet, positiivisuus, liikunta
Komeroterapiaa
Kuulin radiosta, että nyt on trendikästä siivota kaappeja. Olen kodin remonttimme takia siivonnut kaappeja tietämättä yhtään mitään trendeistä. En ole koskaan voinut ymmärtää ihmisiä, jotka hyvin ansaitun lomansa alkajaisiksi aloittavat koko huushollin siivouksen katosta lattiaan. Olen kuunnellut, kuinka he kääntävät jokaisen kaapin ja laatikon nurinperin ja silmät kiiluen jynssäävät kaikki kolot puhtaiksi. Tätä on mielestäni entisaikaan kutsuttu joulu- tai juhannussiivoukseksi, jolloin se oli välttämätöntä, koska silloin kuulemma vaihdettiin uudet heinät talojen lattioille. Koska heinät eivät enää hallitse kotiemme lattioita, olen tuollaista kokonaisvaltaista siivousta pitänyt hieman tärähtäneenä touhuna. Minulle on aina riittänyt siivous pienemmällä volyymilla. Mutta nyt kun paikat ovat remontin vuoksi olleet mullin mallin ja kaikki tavarat ovat olleet pois paikoiltaan, olen joutunut siivoamaan ahkerasti.
Laatikon pohjia ja kaappien kätköjä puhdistaessa olenkin huomannut oloni olevan jälkeenpäin tyytyväinen. Aina kun saa yhden paikan siistiksi, täytyy sitä vähän aikaa ihailla ja onnitella itseään hyvästä työstä. Voisinpa sanoa, että se on ollut hieman terapeuttista touhua. Saatan pikkuhiljaa alkaa ymmärtämään, mistä joidenkin ihmisten suursiivous intoilussa saattaa olla kyse.
Mutta olen minä ollut siitäkin syystä tyytyväinen, että olen kyennyt siivoamaan. Selkä ja nivelet ovat nyt olleet hyvässä kunnossa, kroppani on kestänyt hyvin koko ison urakan. Ja miten trenditietoinen olen tietämättäni ollutkaan kaappeja siivotessani. Kannattaa kokeilla jos joskus vähän ahdistaa, tämä terapia ei maksa maltaita!
Suora linkki | Tagit:







